Take Shelter (2011)

Take Shelter on helposti viime vuoden paras elokuva. Tai ainakin yksi parhaimmista. Onkin kummallista, että tämä elokuva ei ole päässyt Oscar-ehdokkaaksi. Take Shelter on Jeff Nicholsin ohjaama ja käsikirjoittama. Sen juoni muistuttaa vähäsen Philip K. Dickin novellia, jossa mies rakentaa venettä takapihalleen vaimonsa ja naapureidensa ärsytykseksi. Pääosaa esittää Boardwalk Empirestä tuttu Michael Shannon. Naispääosassa loistaa Jessica Chastain, joka veti The Debt-elokuvassa (2010) vähintään yhtä hyvän roolisuorituksen.

Michael Shannon on perheenisä Curtis, jolla on vaimonsa Samanthan kanssa tytär Hannah. Heidän tyttärensä on kuuro, jonka vuoksi perhe käy viittomakielen tunneilla. Samantha hoitaa Hannahia kotona ja Curtis on töissä rakennustyömaalla. Saadakseen lisätuloja Samantha myy kirpputorilla käsitöitään. Perhe unelmoi rantalomasta, mutta he eivät ole ihan varmoja riittävätkö rahat siihen, sillä perheen taloudellinen tilanne on tiukoilla. Hannah on menossa kalliiseen leikkaukseen, ja tarvitsee paljon hoitoa ja tukea vanhemmiltaan. Curtisilla on harteillaan huoli perheestään, taloudellisesta tilanteesta sekä Hannahin tulevaisuudesta. Kaikeksi onnekseen Curtis on kuitenkin saanut hyvän työpaikan ja työn sairaskuluvakuutuksella he voivat tarjota Hannahille hyvän hoidon. Asiat näyttävät kääntyvän hyväksi.

Curtisilla on kuitenkin synkkä pilvi menneisyydessään, joka varjostaa hänen elämäänsä. Curtisin äiti on sairastanut skitsofreniaa, johon liittyy pahoja harhakuvitelmia, siitä asti kun Curtis on ollut 10. Yhtenä päivänä äiti oli vain kadonnut ja jättänyt Curtisin yksin. Siitä asti äitiä oli hoidettu ja Curtis oli elänyt isänsä ja veljensä kanssa kolmistaan. Curtisin menneisyys palaa vaanimaan häntä yllättäen. Eräänä yönä hän näkee hirvittävän painajaisen. Painajainen ei kuitenkaan ole perinteinen painajainen, vaan se saa Curtisin epäilemään omaa mielenterveyttään. Hän purkaa tuntojaan perhelääkärille, joka määrää Curtisille unilääkkeitä. Lääkkeet ovat hurjan kalliita, mutta auttavat Curtista nukkumaan.

Painajaistensa vuoksi Curtis on varma, että jotain pahaa on tulossa, ja hän alkaa rakentamaan perheelleen suojaa. Hän ei kuitenkaan kerro tästä mitään vaimolleen, joka vetääkin herneet nenäänsä, kun yllättäen kodin pihalla on rakennustyömaa. Samantha ei ihan ymmärrä miksi Curtis on yhtäkkiä niin säikky ja käyttäytyy oudosti. Myös Curtisin muut läheiset alkavat epäillä Curtisin mielenterveyttä, joka veli käy kyselemässä onko kaikki nyt ihan hyvin. Mies päättääkin hakea apua itselleen, joka auttaa hetkeksi. Samantha on sitoutunut mieheensä ja ensijärkytyksen jälkeen he sopivat yhteisistä pelisäännöistä. Kaikki näyttääkin kääntyvän hyväksi, kunnes Curtisin pelkäämä myrsky saapuu. Silloin elokuva vastaa katsojaa askarruttaneisiin kysymyksiin. Onko myrsky todellakin tulossa vai onko Curtis menettänyt mielensä hallinnan?

Elokuva kuvaa todella hyvin mielisairaan elämää. Sitä kuinka oireet alkavat pikkuhiljaa, kuinka ihminen epäilee itseään, läheisiään ja uskoo omiin kuvitelmiinsa. Painajaisten jälkeen Curtisin kättä särkee ja maailma tuntuu synkältä paikalta. Curtis antaa koiransa pois ja etääntyy läheisistään, sillä hän ei tiedä keneen hän voi luottaa. Lopulta kuitenkin rakkaus perhettä kohtaa saa Curtisin hakemaan hoitoa, tunnustamaan vaimolleen tilanteensa ja yhdessä he yrittävät selviytyä elämän heille asettamista haasteista. Curtis on vannonut ettei jätä perhettään, kuten hänen äitinsä teki. Menneisyys, kova stressi ja huoli perheestään rasittaa Curtisin mieltä. Selviytyykö Curtis vai ei? Elokuva ei anna valmiita vastauksia ja lupaan, että se jää mieleen pidemmäksi ajaksi kummittelemaan. Suosittelen tätä elokuvaa kaikille, jotka pitävät draamasta, johon on lisättynä jotain "extraa".

Pisteet: 5/5